Tavoitteet


Työelämän muutos koskettaa kaikkia aloja. Työn tekemisen tavat, muodot ja siitä saadut ansiot vaihtelevat merkittävästi. Työ ei ole enää automaattisesti sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Liikkuminen työsuhteisen työn, itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden välillä lisääntyy. Tämä tuo mukanaan mahdollisuuksia, mutta myös haasteita.

Yrittäjän ja itsensätyöllistäjän sosiaaliturvaa on parannettava

Työn murroksessa on tärkeää huolehtia riittävästä työntekijän turvasta.  Työlainsäädännön lähtökohta on, että henkilö on joko työsuhteessa tai yrittäjä. Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä siten, että se seuraa mukana eri työntekomuotojen välillä liikkuessa.

  • Palkansaajan käsitettä on syytä päivittää ja työsuhteen määritelmää laajentaa myös niihin, jotka työskentelevät työsuhteen omaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa.
  • Yrittäjien työttömyyskassojen rahoituksessa yhteiskunnan osuutta on kasvatettava siten, että perusteettomat erot yrittäjien ja palkansaajien työttömyyskassojen rahoituksen välillä poistuvat.
  • Yrittäjien työttömyysturvassa on selvitettävä yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa, mikä mahdollistaisi työn yhtäaikaisen vakuuttamisen palkansaaja- ja yrittäjäkassassa.
  • Yrittäjäjäsenien ja sellaiseksi aikovien tiedonsaannista sosiaaliturvan suhteen on huolehdittava.

Pilvityötä tekeville reilut ehdot

Työn tekeminen erilaisten digitaalisten alustojen ja laskutusosuuskuntien kautta lisää itsenäisten toimeksiantosuhteissa työskentelevien määrää. Tällaisten toimeksiantojen kautta työskenteleminen voi johtaa tilanteisiin, joissa työsuhteen määritelmä saattaa hämärtyä.

Pilvityölle ominaista on, että palvelualusta/ laskutuspalveluosuuskunta/-yhteisö hoitaa palkkiota vastaan hallinnon ja maksaa henkilölle toimeksiantajalta laskutettavan korvauksen/”palkan” työstä. Yleensä näissä palveluissa henkilö itse hankkii, sopii ja tekee työt.

  • Työsuhteen tarjoamaa suojaa on laajennettava koskemaan myös toimeksiantona tehtyä työtä, joka ei ole yrittäjänä tehtyä työtä. Tällä hetkellä ”Pilvityönantaja” ei ole työsopimuslain mukainen työnantaja eli kysymyksessä ei ole työsuhde eikä vuokratyö.
  • Pilvityöntekijöille on turvattava mahdollisuus työterveyshuoltoon samalla tavoin kuin työsuhteisilla palkansaajilla. ”Pilvityönantajille” on luotava velvollisuus vastata kustannuksista.
  • Pilvityöntekijöille on taattava mahdollisuus hankkia työttömyysturva joko yrittäjien työttömyyskassan tai palkansaajakassan kautta.

Ammattiliittojen neuvottelutoiminnan ja kilpailulainsäädännön rajat

Ammattiliittojen neuvottelutoiminta ja kilpailulainsäädäntö saattavat olla itsensätyöllistäjien osalta ristiriidassa. Erityisesti toimeksiantajastaan riippuvaisten itsensätyöllistäjien mahdollisuudet neuvotella reilulla tavalla palkkioistaan toimeksiantajansa kanssa on usein rajoitettua.

  • Lainsäädäntöä on uudistettava siten, että hyväksytään toimeksiantajastaan riippuvaisten tai työsuhteen omaisissa olosuhteissa työskentelevien ammatinharjoittajien työn tekemisen ehtoja koskevat suositukset ja neuvottelutoiminta.
  • On selvitettävä, missä kulkee raja ammattiliiton neuvottelutoiminnan ja kilpailulainsäädännön välillä.

Ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden edellytysten edistäminen

Julkisten palvelujen rakenneuudistuksen, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, keskeinen tavoite on asiakkaan valinnanvapauden edistäminen ja kansalaisten entistä tasavertaisemmat palvelut. Uudistus perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimivaan palvelukokonaisuuteen. Olennainen osa mm. terveys- ja sosiaalialan yksityistä sektoria on korkeakoulutettujen asiantuntijoiden yrittäjyys.

  • Terveys- ja sosiaalialan yksityisen sektorin kehittymistä osana sote-uudistusta on tuettava.
  • Valinnanvapauden mahdollistamisessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että se turvaa monialaisen yrittäjyyden, myös etenkin terveydenhuoltoalalla yleisen yksinyrittäjyyden.